Keskiviikkoaamu valkeni kirjaimellisesti valkoisena.
Lumi oli puhdasta ja olin aamun ensimmäinen kulkija kotitiellä.
Olla ensimmäinen, siinäkin on oma viehätyksensä...

Taisi pienillä linnuillakin olla tuumailuja aamuisissa maisemissa, kovin oli hiljaista luonnossa.
Päivän pyrytteli lunta sakeasti, eikä aurinko antanut viitteitäkään kirkkaudestaan.
Vahvat pilvet repeilivät 17 aikoihin ja vanha taivas näyttäytyi pilviverhon lomasta. Ihana aurinko hujautti säteensä pimenevässä illassa.