Mikä löytö.....

Mikä valkea siellä vilahti .....

 Juuri nätä kaunokaisia lähdin etsimään....

 Ja täällähän me olemme...

 Ihana nähdä, pienokaiset....

On pienen torkun paikka, joten hetki levätään....

 Väsymys se on isilläkin....

 Kyllä tässä taas jaksetaan....

 Oksien takaa on mukava kurkistella puolin ja toisin...

 mitähän siellä näkyy....

Ei näytä vaara uhkaavan....

 ja niin me vähän jumpataan....

 ja eikun vesille....

 Yhtä vähän laiskottaisi...

 Siellä ne isä ja äiti jo odottelevat....

mukavan raikasta vettä...

Siipiä on hyvä kokeilla hieman useammin...

 ja ilta-aurinko välkehtii ihanasti lammen pinnalla...

vedet ovat vielä vapaat, joten nauttikaamme siitä...

olipa mukava pitkästä aikaa tavata...

Terveiset!

"Kadotettu eilen, joskus auringon nousun ja

laskun välillä, 

kaksi kultaista tuntia,

kummankin arvo kuusikymmentä timanttiminuuttia.

Löytöpalkkiota ei tarjota, 

sillä löytäminen on mahdotonta."

-Horace Mann-

Perjantain syksyistä loistoa....

Luonto kutsui taas luokseen....

Pihlajanmarjat juhlivat syksyn tuloa....

 metsäpolku oli lumoava....

Auringon säteet kurkistelivat metsän siimekseen....

Rannalla suomen luonto näyttäytyi taas loistollaan...

Rannankivillä puolukat punersivat upeasti....

Metsän varvikko oli kaunis.....

 Ja sato lepäsi puiden rungoilla....

Varpujen lomasta vesi siinsi kutsuvasti....

Toisella puolen purjevene  matkasi leppeän tuulen viemänä....

 Niin rauhoittavaa, vesi loiski rantakiviin....

 Ja pilvet, kumpuilevat...

 Ja rantakukan uskollisuus....

 Sammalet rantakivillä...

Joutsenen nautinto ilta-auringossa....

 Ja kaislojen havina lämpimässä syysillassa...

 Muurahaispesässä vielä täysi työ ja aherrus....

Ja mökkirannassa illan kultaus....

Hentoinen usva auringon hyvästeinä....

Suljen silmät ja näen vieläkin ihanan punaisen loisteen silmissäni....

Kuunnellaan ja katsellaan vielä kesän ihanuuksia....

On hempeää ja tulista.....

Kaikella on aikansa loistaa ja lakastua....

Tämä jättää kaipuun ja toivon uudesta keväästä ja kesän kukkaloistosta....

Torstai-illan ajatelmia....

 Elämänkulku

Tuskin mikään näkokohta,

vain vapaa näköala joelle.

Lumpeita, se sopii,

ja ruoistoja.

Kaksi sorsaa ui

toisiaan kohti, uteliaina,

paljoa ymmärtämättä,

rakentavat pesää,

tyytyväisenä auringon paisteessa,

ukonilma erottaa ne toisistaan,

sitten ne taas uivat 

toisiaan kothi, hiljakseen,

paljoa ymmärtämättä.

Tämä on kuitenkin elämänkulkua.

Tämä on kahden linnun elämä.

-Werner Aspenström -

Suom. Pentti Saarikoski

Kesämuistot talletettu.....

Näin sadekelillä ja iltojen viiletessä, on mukava katsella menneiden päivien kuvia.....

Luonnon kauneudesta voi näin syksyn tullen nauttia uudelleen ja uudelleen.....

On aika levähtää ja paistatella kesän jälkilämmössä, kuin perhonen konsanaan.....
 

Illan päätteeksi, voi selailla myös ajatelmia, runoja ja katsella kauniita kuvia:
http://kukkaistarha.blogaaja.fi/