Juhannusaaton aurinko laskee keskikesän yöhön....

Mökkisaaren yllä auringon kultaiset säteet....

Vedenpeili.....
Lempeä aattoilta....

Juhannusaaton tunnelmaa....

Kukkakellojen ihana tuoksu....

 Hempeä väri....

Ja niin kauniit yksin ja yhdessä....

Valon ja varjojen leikki, päiväkorennon siivillä....

Ihanaa Juhannusta kaikille!

Kumarru matalalle,
kumarru varoen.
Nähdä voit keltaiset liekit
keskellä vehreyden.

Niitty jo puhkeaa tanssiin
vihreys verhonaan.
Kätketty lapsuuden kesäkuu
on päivänkakkaraan.

Kumarru matalalle,
kumarru varoen.
Aurinko laskeutui tänne
sinulle hymyillen.

-Anna-Mari Kaskinen-

Tiistaiaamusta klo 5.20 aurinko paistoi ihanasti, myrskytuulet olivat vaihtuneet kylmään viimaan....

Lämpötila oli 4 astetta, linnut virittelivät kylmässä laulujaan....

Pikkuisia pilven hattaroita oli taivaalla, mutta sinistä ja kaunista oli...
Kääriydyin takaisin peittoihin....

 Klo 9. raekuurot pieksivät järvenpintaa, kohta järven selkä höyrysi....

Hieman huolestuneena vilkuilimme säätiedotusta, eikä siellä parempaa keliä ollut luvassa....
Siis matkaan mahdollisimman nopeasti... vaihtoehtona tänään oli venematka kotiin....

Järvi näytti kaikki puolensa .... hyvien kuvien toivossa oli kuitenkin viisainta majoittautua suojaan, keikkuessa ei paljon kuvailuja harrastettu... linssiä sai ahkerasti kuivailla...

Aavojen selällä  tyrskytteli ja vihmoi...

 Kanavissa vedenmeno oli rauhallisempaa ja kaffepaussit olivat silloin paikallaan...

 Oli jännittävää nähdä, mitä mutkan takana odotti....

 tai vähemmän jännittävää, raekuurot piiskasivat mukavasti poskipäitä, jos yritti kuvailla....

Ja kuin aaltojen kihisevä taistelu kylmää vastaan, olihan nyt Juhannusviikko...

Eikä tälläiseen lähde kuin pakon sanelemana, mutta luonnon voimat olivat nyt läheltä koettu ja yksi muistorikas päivä talletettu...

 ja oikeasti oli kaunista!

 Ja juuri raekuuron piiskauksen jälkeen näytti tältä...

vanhaa taivastakin näkyvissä!

Ja eikun uusia selkiä kohti, oli taas piilotettava kamera....

Kunnes pääsimme kapeikkoihin...

 Ja niinkuin näkyy, ilma näyttää paljon leppeämmältä...

Ja kellonaika oli myös hyvä tallettaa, olihan siitä n. puolitoista viikkoa kun toiseen suuntaan menimme, ja ilmakin oli hieman toisenlainen....

ja kukkia täytyy kuvata, oli ilma minkälainen tahansa....

Aurinko näyttäytyy hetken ja kuvausmaisema onkin aivan erilainen....

 Viimeinen suora, tuttuja maisemia, ihanaa, ranta näkyvissä...

 Sataman veneet viisaasti laiturissa.... vällä huvittuneena kummastelimmekin, kuinka rauhallista vesillä oli...

Ja tietysti lintuja piti myös kuvata, kotoisia sellaisia...

Ukko ja akka sorsaa...
Somia ne ovat jokatapauksessa....

Ja vakaasti taas maan kamaralla....
Hyvästi ihana loma, huomenna työt kutsuvat...

"Minne käy tuulen ilmassa tie"

 Tänään on pilvien kuvauspäivä....

Erilaiset pilvet prjehtivat taivaalla...

 Pohjoisella tavaalla pilvet olivat keveitä...

Eteläinen taivas herätti hieman kunnioitusta.... oli viisainta kääntyä takaisin...

 Lahdenpoukaman taivaanranta oli myös upea...

 Rannalla oli telkkälintujen kotipesiä.... Ei jääty katselemaan, liekö asukkaita tällä kertaa...

 Ja uskollisesti lokki vahti omaa kiveään....

Varttuneemmat poikaset ovat uskaltautuneet jo omille retkilleen..

Ja järven pinta heijasteli kaikkia sinisen sävyjä, aurinko pilkahteli leikkimään väreileville aalloille....
Ihana kesäpäivä, vaikka sateita onkin luvassa....

Käki vielä kukkuu, vaikka puiden oksilla lintujen laulut ovat jo vähentyneet...
Keräilen kaikkia luonnon asioita muistojen arkistoon...

Kesä...

  Vanamon kukkia kaikkialla....

Sorsapoikueen poikaset ovat jo kovasti kasvaneet...
Joutsenet ovat olleet nyt piilosilla, joten kunhan ne löydän, niin nähdään, kuinka siellä jaksellaan....